Välitöntä sukua olevat soinnut

II Dominanttihässäkkä

4. Funktionaalinen harmonia, välidominanttiperiaate

Mikä tahansa sointu voi tulla I asteen soinnun jälkeen. Myös IV aste on vapaa liikkumaan ainakin mille tahansa sävellajin soinnuista. Niinpä soinnutus voidaan aloittaa säkeen tai säkeistön lopusta kohti säkeen alun I tai IV astetta huolehtimatta I asteen ja ? asteen liitoksesta. Takaperoinen soinnutus tehdään funktionaalisen harmonian periaatteilla (pääsääntöisesti kvinttiympyrää pitkin), jolloin saadaan voimakas kuljetus kohti säkeen loppua.

Tutkaile diatonista kvinttiympyrää sekä alla olevaa kaaviota sointujen etenemisestä.

(Tehtävään 8.)

Soinnutus voidaan siis aloittaa säkeen tai säkeistön lopusta: todetaan säkeen lopun kohdesointu, yleensä I aste, ja peruutetaan alkuunpäin käyttäen valinnan mukaan diatonista, dominanttista tai II-V -sointuyhdistelmän kvinttiketjua. (Aina ei tällainen soinnutustapa sovi melodiaan. Seuraavassa luvussa on kerrottu, miten menetellä, jos dominanttisointu ei sovi melodiaan.)

Soinnut valitaan siten, että käytetään tonaalisia peruspurkauksia, joista tyypillisin - ja voimakas - on kvinttisuhde alas (tai kvartti ylös). Ensimmäisen asteen edelle voidaan yleensä laittaa dominanttisointu (G7 - C), vastaavasti dominantin edelle kelpaa II aste (Dm7 - G7) tai dominantin dominantti (D7 - G7) jne. Edellä mainitut sointuketjut rakentuvat C-duurissa seuraavasti:

Diatoninen sointuketju: C <- Hm7-5 <- Em7 <- Am7 <- Dm7 <- G7 <- C

Kuuntele esimerkki

Dominanttinen sointuketju: C <- H7 <- E7 <- A7 <- D7 <- G7 <- C

Kuuntele esimerkki

II-V -sointuketju: C (<- H7) <- Em7 <- A7 <- Dm7 <- G7 <- C

Kuuntele esimerkki

(Tehtävään 9)

Lopullinen soinnutus voi olla myös näiden kolmen yhdistelmä. Huomaa, että edellisissä esimerkeissä oli neljä sointua tahdissa. Paljon yleisempiä ovat kahden soinnun tahdit, kuten tehtävässä 10. pyydetään tekemään.

Yksittäinenkin dominantin lisäys jonkin soinnun eteen saattaa piristää tunnelmaa - aina ei tarvitse (eikä kannata) rakentaa edellisten tapaisia ketjuja.

(Tehtävään 10)

Dominantin kera

Yksi sointu

5. Sijaisdominantti

Yleisesti käytetty keino korvata sointu toisella on käyttää perussävelestä tritonuksen päässä olevaa sointua. Tätä käytetään pääasiassa V asteen dominanttiseptimisointua korvattaessa siten, että tämän soinnun tilalla soitetaan vähennetyn kvintin tai ylinousevan kvartin päässä oleva dominanttiseptimisointu (C7, F -> F#7,C). C7:n ja F#7:n terssi ja septimi ovat enharmonisesti samoja säveliä muodostaen jännitteisen tritonus-intervallin, sointujen tendenssi on sama.

Sijaisdominantin käytöllä luodaan voimakkaan karaktäärinen (kromaattisesti) laskeva bassolinja ja tavoitellaan jännittävää melodiaharmoniaa.

Sijaisdominantin tuoma jännite riippuu melodian sävelestä. Mikäli melodiassa on alkuperäisen dominantin perussävel tai nooni, tulee sijaisdominanttiin kvintin muunnos, joka antaa voimakkaan dissonoivan soinnin. Käytä siis maun mukaan. Seuraavassa on verrattu kromaattista asteikkoa kahteen tritonussuhteiseen dominanttiin. Huomaa, kuinka kaksi säveltä ei kelpaa kummankaan soinnun sointu- tai lisäsäveleksi. Miksi? Katso, mitä intervalleja ne (f ja h) ovat.

Varmin tapaus sijaisdominantin käyttöön on tilanne, jossa melodiassa on korvattavan soinnun terssi tai septimi.

(Tehtävään 11)

Sijaisdominatti

Perusteho

Sijaisdominantilla korvaamista voi kokeilla myös mollisointuihin, mikäli sointu johtaa kvintin päässä alapuolella olevaan sointuun.

Esimerkiksi::	alkuperäinen	korvataan
	Dm7 - G7	Ab7 - G7
	Em7 - Am7	Bb7 - Am7
	Am7 - Dm7	Eb7 - Dm7

(Tehtävään 12)

Sijaisdominantti

Perusteho

Dominanttisointu on laajenemis- ja muuntelumahdollisuuksiensa ansiosta helppo sointu laittaa mihin vain. On kuitenkin huomattava, että jos melodia on soinnun:

- kvartti, se korvataan pidätyssoinnulla (sus4)

- muunnesävel, sen korvaa sijaisdominantti

- maj7, sen korvaa sijaisdominantti sus4 (C7 -> F#7sus4)

Kuuntele esimerkki, jossa on huomioitu melodia

(Tehtävään 13)

Edellisessä esimerkissä on lähdetty takaperin kohdesoinnusta dominanttisilla soinnuilla ja tehty melodian vaatimat muutokset. Kyseessä on esimerkki, normaalisti neljä dominanttisointua on pisin järkevä ketju -- kvinttisuhteisia sointuja voi olla peräkkäin enemmänkin, jos sointutyypeissä on vaihtelua.

6. V -> II - V

Jos dominanttisointu on usean tahdinosan mittainen, saadaan harmonista liikettä korvaamalla alkuosa II asteen soinnulla: G7 -> Dm7 - G7

(Tehtävään 14)

II-V-I

V-I

Tehtäviä

8. Esimerkikisi kappaleessa "Väliaikainen" esiintyy kertosäkeessä kvinttiketju, analysoi se.

9. a) Valitse jostain kappaleesta (tahtilaji 4/4) parin tahdin mittainen jakso, joka päättyy I asteelle. Sijoita puolinuottia aiemmin sävellajin V aste ja puolinuottia aiemmin II aste. Sopiiko soinnut melodiaan, onko II aste muutettava dominantiksi V:lle asteelle?

b) Valitse jostain kappaleesta (tahtilaji 4/4) neljän tahdin mittainen jakso, joka päättyy I asteelle. Sijoita puolinuottia aiemmin sävellajin V aste, taas puolinuottia aiemmin II aste ja ja puolta nuottia aiemmin VI aste. Sopiiko melodiaan? Entä dominattisilla soinnuilla? Kokeile vielä puolinuottia aiemmin III astetta ja alkuun VII astetta tarvittavin muutoksin. Testaa ketjua useisiin kappaleisiin.

10. Jos jonkin soinnun edessä ei ole valmiiksi tämän soinnun dominanttia, laita se siihen kokeeksi. Toimii melko usein.

11. Etsi kappaleista dominanttisointuja ja vaihda sijaisdominatti tilalle. Opettele yhdistämään melodia-analyysi ja kokemuksesi sijaisdominatin käytössä: milloin on todennäköistä, että sijaisdominantti on kelvollista kuultavaa?

Vihje: sijaisdominatin löytää helposti puoli sävelaskelta kohdesoinnun yläpuolelta. G7 - C sijaistetaan, des on puoli askelta c:n yläpuolella, saadaan Db7 - C.

12. Nyt meni levottomaksi. Mikäli mollisointu jatkuu kvintti-alas -dominanttisointuun - tai vaikka toiseen mollisointuun -, vaihda tilalle dominatti tritonuksen päästä. Kuten edellisessäkin tehtävässä, sijaissointu on puolisävelaskeleen kohdesointua ylempänä. Harmoniasi saattaa puikkelehtia jopa seuraavanlaisessa sokkelossa!

13. Ota jokin kappale ja valitse siitä kahden tai neljän tahdin pätkä. Tee harjoitus kuten tehtävässä 9. a) ja b) mutta käytä koko ajan dominanttisia sointuja. Kokeile pidempiäkin ketjuja. Muuta sointua tarvittaessa ohjeen mukaan. Urheilumielellä kokeile toteuttaa kahden tahdin jakso neljäsosaharmonialla.

14. Tämä on yksinkertainen ja takuuvarmasti toimiva konsti, kokeile eri tilanteisiin.

Matti Ruippo 2002, 2008

Sibelius-Akatemia/Aluekehityshanke

URL: http://ruippo.fi

P.S. Luvassa lisää osia, kerää koko sarja.