| |
Melodialle
kaveri
|
| |
Sovittaja joutuu jokaisessa
kappaleessa sommittelemaan melodiaa täydentävän toisen äänen
tai toisia ääniä. Luonteeltaan toinen ääni voi
olla: aktiivinen, itsenäinen tai passiivinen, säestävä.
Aktiivinen toinen ääni toimii melodian vastapainona täydentäen
sitä ja luoden jännitteitä ja purkauksia. Tällaisen
sävelkielen huipentaja oli tietenkin J.S. Bach. Passiivinen toinen
ääni on profiililtaan matala, sen tehtävänä on
kannattaa melodiaa ja harmoniaa. |
| |
|
| 1. Pitkiä ääniä taustalle, harmoniamatto |
Taustaääni, joka käyttää
sointusäveliä ja liikkuu pitkillä aika-arvoilla pienin
liikkein, antaa melodialle parhaiten tilaa. Mikäli
peräkkäisillä soinnuilla on yhteisiä
säveliä, käytetään niitä, muutoin
mennään lähimpiin säveliin. Esimerkissä on
tehty säkeen lopussa vastaliikettä, mikä lisää
jännitettä. |
| Kuuntele |
 |
| |
Taustaäänen alisteisuutta lisää se, että (1)
käytetty soitin on melodiaa hennompi, (2) taustaääni on
melodian alapuolella, (3) melodiarytmi on passiivinen ja (4) artikulaatio
on sitova.
Kun taustalla on kaksi soitinta, kannattaa käyttää
taustaääninä kunkin soinnun
karaktäärisäveliä. Nämä sävelet ovat
niitä, jotka parhaiten kertoivat soinnun luonteen, siis soinnun
terssi ja mahdollinen seksti tai septimi.
Kuvassa ovat F7:n karaktäärisävelet
|
| |
 |
| |
Jos soinnut
sattuvat etenemään vielä kvinttisuhteisilla soinnuilla
(tahdit 3-4 ja 5-8), saadaan vähillä sävelillä
täyteläisen kuuloinen tausta. |
| Kuuntele |
 |
| |
Silloin, kun taustoja soittaa
useampi soittaja, on parasta välttää karaktäärisävelten
tuplausta, sellainen samentaa sointia. Parhaita ja neutraaleimpia kaksinnettavaksi
ovat soinnun pohjasävelet ja kvintti. |
 |
| |
|
| 2. Vastaääni
vie eteenpäin |
Kappaleen melodia
etenee yleensä säerytmissä, siis välillä
tapahtuu ja välillä vedetään henkeä. Kun
melodia pysähtyy lepäämään sovittaja
hyökkää paikalle ja turvaa kappaleen etenemisen
aktivoituneella vastamelodialla. Tällainen melodinen kommentointi
voi olla melodiasta lainattua, ikään kuin melodian
(muuntunut) kaiku vastaisi. |
| |
 |
| |
Kommentointi voi olla myös kontrastoivaa.
|
| |
 |
| |
Jotta kontrastina toimiva motiivi voitaisiin tunnistaa osaksi kokonaisuutta,
täytyy sen toistua jäljempänä.
Viikon vinkki: kuuntele kappaleita jatkossa siten, että analysoit
sovittajan ratkaisuja melodian lepokohdissa.
Lisäopintoja varten kannattaa tutustua Mark
Levinen kirjaan The Jazz Piano Book.
|
| |
|
|
3. Nuotti vasten nuottia
|
Melodian
myötä, samalla rytmillä liikkuva toinen ääni
mehevöittää melodiaa. Toinen ääni voi liikkua
melodian kanssa samanlaisin kaarroksin tai vastasuuntaisesti. Varsinkin
rinnakkaisesti liikkuvan dueton toinen ääni kätkeytyy
melodian katveeseen ja kuulijan on vaikea erottaa kakkosäänen
stemmaa - melodia vain tuntuu soivan pulskemmin.
Toinen ääni liikkuu tällaisessa duetossa yleensä terssin
tai sekstin päässä. Valinta riippuu kulloisestakin soinnusta
ja äänenkuljetuksesta. |
| Kuuntele |
 |
| |
Terssi- ja seksti-intervallit ovat varsinkin laulettaessa muita helpompia
toteuttaa puhtaasti. Priimit ja oktaavit ovat tavanomaisia säkeen
alussa ja lopussa.
|
| |
  |
| |
Kvinttejä voi
käyttää samaan tapaan kuin priimejä ja
oktaaveitakin. Jos toinen ääni liikkuu koko ajan kvintin
päässä, on sointi avoin - sopii tietysti hyvin, jos
tavoitellaan keskiaikaista tyyliä... Peräkkäisissä
kvintti-intervalleissa alukkeet tuntuvat kovilta. Jos duetto muuten
etenee terssein ja sekstein, on yksinäisen kvintin vaikutus
jossain keskellä efektiivinen, lähes aksentoiva. |
 |
| |
Muut intervallit sointuvat riitaisasti
ja lisäävät jännitettä. Riitasointisia intervalleja
duetossa ovat siis sekunnit ja septimit, tritonus ja ehkä yllättäen
myös kvartti. Perinteisissä tyyleissä riitasoinnit, dissonanssit,
pyritään purkamaan. Tavanomaisin esimerkki on tritonuksen purkautuminen,
vertaile kahta seuraavaa esimerkkiä. |
 |
| |
Voihan riitasoinnit jättää purkamatta, 60-luvun jazz käytti
hanakasti tyylikeinonaan kvarttiduettoja. Jos ei muuta haittaa, niin voimakkaat
dissonanssiketjut ovat laulajille hankalia.
Dueton äänet saavat toki mennä eri suuntiinkin, toinen
ääni on silloin itsenäisempi ja helpommin havaittavissa.
|
|
Kuuntele
|
 |