Välitöntä sukua olevat soinnut

pdf-tiedosto	Sijaissoinnutus
	Sijaissoinnutuksella on tarkoitus antaa sävelmälle persoonallinen sävy. Sen avulla päästään saman soinnun loputtomasta toistamisesta, luodaan jännitteitä, saadaan aikaan vahvempi bassokulku ja mielenkiintoisempi vertikaali (soinnullinen) rakenne improvisointia varten sekä helpotetaan tai vaikeutetaan kappaleen soittamista. Soinnutuksen muokkaaminen on tehtävä siten, että kappaleen kokonaisuus ei kärsi, onkin syytä etukäteen päättää niistä keinoista, joilla muokkauksen aikoo tehdä. Soinnut voidaan valita esimerkiksi siten, että kappaleen alkuperäinen harmoniarakenne ei muutu ja uudet soinnut vain tehostavat ja värittävät kappaletta. Voidaan myös rakentaa harmonia aivan uudestaan. Kuitenkin: ”If it ain’t broke, don’t fix it”, eli vapaasti savoksi:”elähän innostu liikoo”. Luova mielikuvitus, jota avustetaan teoriasta opituilla keinoilla, johdattavat kunnolliseen tulokseen. Lopullisen tuomion antaa korva. Sijaissoinnutuksessa on: (1) huomioitava melodian eteneminen, (2) harmoniarytmiikka saatava tasapainoiseksi, (3) tärkeintä huomata kappaleen tyylisuunta, sovituksen käyttötarkoitus sekä kulloinenkin asiayhteys – monasti yksinkertainen perussoinnutus tuo toivotuimman tuloksen (ei harkitsematon sijaissointujen käyttö), (4) muistettava, että rytmi on musiikin tärkein peruselementti, melodia toisena ja vasta sitten soinnut ja harmonia. Seuraavassa esitellään vaihtoehtoja sijaissoinnutusta varten.

	I Välitöntä sukua olevat soinnut

1. Diatoniset ja enharmoniset sijaissoinnut	Soinnut, joilla on useita yhteisiä säveliä voidaan korvata keskenään. Diatonisia sijaissointuja ovat I asteelle III ja VI; IV ja II aste voivat vuorotella samoin V ja VII.

	Seuraavassa esimerkissä on melodia (Heijastus) soinnutettu kahdella tapaa: ylempänä on Otto Palmgrenin soinnutus ja alempana sävellajin perussoinnut. Analysoi esimerkki.
Diatoninen sijaissoinnutus Perustehot
	Harmoniarytminä kaksi sointua/tahti on käytännössä tihein. Harmoniarytmin muutokset on syytä tehdä vaiheittain, ei näin: tahdissa on yksi sointu, seuraavassa tahdissa neljä sointua. Tutustu kansanlauluun, jonka perussoinnutusta on maustettu diatonisilla sijaissoinnuilla (ylemmät soinnut) ja harmoniarytmiä tihennetty vaiheittain.
Sijaissoinnut Perussoinnut (Tehtävään 1.)
	Vähennetty septimisointu voi vaihtua toiseksi dimi- tai puolidimisoinnuksi, jonka säveliä on samalla dimiakselilla. Vähennetty septimisointu enharmonisesti toisin luettuna on myös helppo tie sävellajivaihdoksiin. Vertaa seuraavia sointuja keskenään, mitä huomaat sointujen sävelistä?

	Seuraavassa esimerkissä on tehty dimisoinnulle enharmoninen muunnos, mikä on vaikuttanut hieman muuhunkin soinnutukseen.
Sijaissoinnut Perussoinnut (Tehtävään 2.)


2. Itsenäiset sijaissoinnut	Nämä soinnut toimivat suhteellisen riippumattomasti muusta musiikillisesta ympäristöstä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, ennen kuin päättää korvata jonkun soinnun seuraavilla vaihtoehdoilla. Nimitys "Itsenäiset sijaissoinnut" on hieman harhaanjohtava, sillä nämä soinnut ovat jonkin sävelen kautta sukua alkuperäiselle soinnulle, eli ne rakentuvat samoin kuin diatoniset sijaissoinnut. Itsenäiset sijaissoinnut saapuvat paikalle jostain muusta sävellajista sen enempää selittelemättä.
	2.1 I asteen tilalle bIImaj7 tai bVImaj7:
	Cmaj7 -> Dbmaj7 tai Cmaj7 -> Abmaj7
	Esimerkissä on viimeinen sointu laitettu kellumaan esitetyillä korvauksilla.
Sijaissointu Perussoinnut
Sijaissointu Perussoinnut (Tehtävään 3.)
	2.2 Mollin tilalle kvartti-ylös -dominanttiseiska: Dm -> G7. Tämä toimii varsinkin, jos korvataan mollisubdominantti: C - F - Fm - C -> C - F - Bb7 - C. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa sointukorvauksen nimi back door. Tässä ajatellaan mollisubdominantti muunnesävellajin II asteeksi ja tehdään sille V aste.
Sijaissointu Perussointu (Tehtävään 4.)
	2.3 Mollin tilalla sellainen molliseiskasointu, jonka pohjasävel on sijaistettavan soinnun pohjasäveleltä alkavalta dimiakselilta. Esimerkiksi jos sijaistetaan Dm7:
	D°7:n sävelet ovat d, f, as, h;
	Dm7 -> Fm7
	Dm7 -> Abm7
	Dm7 -> Hm7
Sijaissointu Perussoinnut
	2.4 Kuten edellä, mutta sijaissointu on molliseiska-5 tai dimisointu:
	Dm7 -> Fm7-5 tai F°7
	Dm7 -> Abm7-5 tai Ab°7
	Dm7 -> Hm7-5 tai H°7.
	Sijaissoinnun siirtyminen esimerkissä seuraavaan sointuun kuulostaa vähän erikoiselta, miksiköhän?
Sijaissointu Perussointu
	Tässä esimerkissä on jännitettä tasoitettu nelisoinnulla (Em7).
Sijaissoinnut Perussoinnut (Tehtävään 5.)
	2.5 Dominantin tilalle suuri tai pieni terssi ylös dimisointu tai sen käännös:
	G7 -> H°7 tai Bb°7
	G7 -> D°7 tai Db°7
	G7 -> F°7 tai E°7
	G7 -> Ab°7 tai G°7
Sijaissointu Perussointu (Tehtävään 6.)


3. Yhteinen asteikon sävel	Kun melodiasävel toistuu, kunkin nuotin soinnuttaminen eri soinnuilla voi olla tehokas efekti. Ainoa sääntö on, että melodian sävel kuluu soinnun säveliin tai lisäsäveliin, suositukseksi voisi mainita bassoäänen asteittasen liikkeen. Monesti lopputulos hivelee eniten sovittajan itsensä korvia.
Kaikki pelissä (Tehtävään 7.)

	Tehtäviä
	1. Valitse kappale, johon kokeilet diatonisia sijaissointuja. Ota sellainen kappale, jonka sointurytmi on harva, kansanlaulut ovat hyvää harjoitusmateriaalia. Jotkut vaihtoehdot toimivat toista paremmin, miksi?
	2. Valitse kappale, jossa on dimisointu. Sijaista se kuten edellä on neuvottu. Jälleen kerran jotkut vaihtoehdot toimivat toista paremmin, miksi?
	3. bIImaj7 tai bVImaj7 -systeemillä saat varsinaisia euroviisulopetuksia. Purkaako I asteelle vai eikö purkaa?
	4. kvartti-ylös -dominanttiseiska saattaa toimia minkä tahansa mollisoinnun tilalla, mieluiten kuitenkin IV asteen mollin tilalla. Mollissa olevat kappaleet ovat hyvää koemateriaalia, mutta myös duurikappaleet, joissa on IV astetta väritetty mollisoinnulla. Esim. Love me tender tai Sulle kauneimmat lauluni laulan.
	5. Esimerkit 2.3 ja 2.4 antavat useita mahdollisuuksia, joiden käyttöä on kuitenkin huolella punnittava. Testaa.
	6. Kokeile vastaantuleviin dominanttiseiskoihin esimerkkiä 2.5.
	7. Yhteisen melodiasävelen soinnuttaminen saattaa innostaa tekijäänsä liikaa, pidä varasi. Voi olla, että tuloksesta on enemmän iloa tekijälleen kuin kuulijalleen.