Modulaatio

pdf-tiedosto	III Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee
7. Modulaatio	Kappaleen osaan luodaan jännitteitä poikkeamalla johonkin toiseen sävellajiin. Modulaatiota vahvistetaan lähestymällä uuden sävellajin perussointua II-V7 -progressiolla. Kappaleessa What's new poiketaan sävellajista toiseen parin tahdin välein juuri II-V7-I -kadenssein.
Kuuntele
	Modulaatiot voivat lyhyimmillään olla yhden II-V7 -sointukulun mittainen, lisäksi mikä tahansa II-V7 progressio voidaan liittää toiseen II-V7 -sointuyhdistelmään. Seuraavassa esimerkissä on kahdelle ensimmäiselle nuotille on haettu kaikki sopivat II-V7 -yhdistelmät siten, että ensin etsitään ensimmäiselle sävelelle sopivat molliseptimisoinnut, nämä soinnut edustavat siis jonkin sävellajin II astetta, sitten niitä vastaavat dominantit seuraavat. Melodian vuoksi on yhtä dominanttia muutettu. Tehtäväksi jää valita soveltuvin vaihtoehto. Valikoimaa voi lisätä käyttämällä sijaisdominantteja...

Tehtävään 15.	Edellä esitetyllä tavalla haalitaan kasataan suuri joukko erilaisia sointuyhdistelmiä – jotkut mielenkiintoisia, monet kelvottomia. Perinteisesti II-V7 -sekvenssit toimivat, jos ne (1) etenevät kvinttiympyrää pitkin, (2) etenevät alas kvinttisuhteisissa sävellajeissa, (3) siirtyvät alas puolisävelaskelin tai (4) siirtyvät ylös kokoaskelin.
	1. kvinttiympyrää pitkin: Hm7 - E7 - Am7 - D7 - Gm7 - C7 (Vertaa seuraavan esimerkin kahta eri soinnutusta.)
Alkuperäinen Vaihtoehto 1.
	2. kvinttisuhteisia sävellajeja alas esim. Hm7 - E7 - Em7 - A7 - Am7 - D7 tai kuten alla:
Vaihtoehto 2.
	3. alas puolisävelaskelin: Am7 - D7 - Abm7 - Db7 - Gm7 - C7. Huomaa, kuinka kromaattisesti laskevan sekvenssin soinnut sijaitsevat kvinttiympyrällä. (Melodian vuoksi on tehty sointutyyppeihin muutoksia: a ei ole Abm7:n sointu- eikä lisäsävel, joten tilalla on Ab7-9; Db7:n kvintti on korotettu.– esimerkki seuraavalla sivulla.)
Vaihtoehto 3.
	4. ylös kokosävelaskelin: Am7 - D7 - Hm7 - E7 - C#m7 - F#7. Melodia aiheutti muutoksia näihinkin sointuihin.
Vaihtoehto 4.
	Kappale Satin Doll on eri yhdistelmien oiva esimerkki:
Kuuntele
Tehtävään 16.	Viikon vinkki. Puuduttaako jatkuva II-V-I -ketju? Vaihda tilalle soinnut #IVm7-5 - IV°7 - IIIm7, sama C-duurissa: F#m7-5 - F°7 - Em7 (- Eb7 - Dm7 - G7 - Cmaj7). Olo helpottaa heti. Versio 1. ja versio 2.

8. Turn around	Turn around (tai turnback) -termillä tarkoitetaan yleensä kahden tahdin ja neljän soinnun mittaista sointukulkua säkeistön (tai säkeen) lopussa. Turn around auttaa hahmottamaan kappaleen rakennetta jos säkeistö muuten päättyisi ja alkaisi samalla soinnulla. Sen lisäksi sointukululla vahvistetaan muutenkin siirtymistä säkeistöstä toiseen. Turn around antaa myös liikkuvuutta ja mielenkiintoa harmoniaan silloin kun melodia itse on staattinen. Sointukulku sommitellaan siten, että se johtaa voimakkaasti seuraavan säkeistön ensimmäiselle soinnulle. Voit käyttää suunnittelussa kaikkia tämän monisteen keinoja. Seuraavassa muutamia turn around -kulkuja, edetessäsi palstalta toiselle voit periaatteessa valita minkä tahansa reitin ensimmäisestä soinnusta viimeiseen. Laskujeni mukaan ensimmäisestä ryhmästä irtoaa 360 erilaista turn aroundia. (Laskinko oikein?)



Tehtävään 17.	P.S. Näillä sointurakenteilla voi tietysti värittää pysähtynyttä harmoniaa myös kappaleen keskellä.

9. Coltrane-soinnutus	John Coltrane mullisti sointuajattelua levyllään 'Giant steps'. Hän moduloi terssisuhteisiin sävellajeihin l. jokainen tonaalinen keskus on suuren terssin päässä (ylä- tai alapuolella) edellisestä. Esimerkissä em. kappaleen tonaaliset (H, G ja Eb) keskukset siinä järjestyksessä, kuin ne kappaleessa esiintyvät.

	Seuraavissa esimerkissä on pohjana neljän tahdin II-V-I sointuketju, johon vaihdetaan Coltrane-soinnut. Ensin siihen vaihdetaan tonaaliset keskipisteet terssisuhteisesti, sitten kullekin toonikalle lisätään edeltävä dominantti vahvistamaan sävellajituntua.
	1. Perussointurakenne

	2. Muutetaan tonaalisia keskipisteitä

	3. Vahvistetaan tonaalisia keskiöitä dominanteilla

Tehtävään 18.	Coltrane käytti em. soinnutusta kappaleissa: Giant steps, Countdown, Satellite, Central Park West.

10. Fryyginen dominantti	Dominanttiseptimisointua, jonka bassossa on soinnun 13, kutsutaan fryygiseksi soinnuksi. Harvinaisuutensa vuoksi sille ei ole vakiintunut omaa merkintäänsä, C-duurissa merkintä voisi olla G7/E. Tämä sointu purkautuu kauniisti A-duurisointuun, onhan siinä bassosävelten välillä dominantti-toonika jännite.
	Fryygistä sointua voidaan käyttää mm. korvaamaan II-V7 -sointukulkua. Esimerkkinä Stella by starlight.
Tehtävään 19.

Tehtäviä	15. Testaa tekniikkaa. Valitse jokin parin tahdin pätkä ja tee sen loppuun II-V-I -kadenssi. Kadenssin eteen tulee kaksi sointua, II-V -yhdistelmiä eri sävellajeista. Etsi vaihtoehdot melodiaan vertaamalla seuraavasti: - Minkä molliseptimisoinnun pohjasävel melodia on? Tämä sointu edustaa II astetta, mikä on silloin dominantti? Sopiiko se melodiaan, vai täytyykö sitä muuntaa kuten osassa (2.5) opimme?

	Saimme tähän kohtaan Gm7:n ja C7:n, jotka sopivat melodiaan sinällään. - Seuraavaksi etsitään se molliseiskasointu, jonka terssi on melodiasävelenä, sitten vastaava dominantti.

	Molliseiskasoinnussa vähensin kvintin ja dominantilla noonin, jotta tulos olisi enemmän melodian pääsävellajin mukainen. - Menemme kokonaan mollin puolelle ja etsimme m7-5 -soinnun, jonka -5 on melodiassa, sitten vastaava dominantti.

	Muokkasin dominanttia melodian mukaiseksi. - Molliseptimisointu, jonka kvintti on melodiassa.

	- Molliseptimisointu, jonka septimi on melodiassa.

	Tässä vaihtoehdossa taas kunnioitin pääsävellajia ja muunsin sointuja. - Seuraavaksi molliseptimisointu, jonka nooni on melodiassa.

	Melodian vuoksi vaihdoin dominantin tilalle tritonuskorvauksen ja siihen vielä sus4. - Viimeinen vaihtoehto (?) on molliseptimisointu, jonka undesismi (11) on melodiassa.

	Tämän jälkeen pohditaan, kelpaako mikään näistä vaihtoehdoista, kelpaako edes siinä tapauksessa, että seuraavia sointuja muokataan? Entä jos ehdokkaiden (toisen tai molempien) tilalla käytetään tritonuskorvauksia?
	16. Löydätkö edellisestä tehtävästä niitä vaihtoehtoja, jotka (1) etenevät kvinttiympyrää pitkin, (2) etenevät alas kvinttisuhteisissa sävellajeissa, (3) siirtyvät alas puolisävelaskelin tai (4) siirtyvät ylös kokoaskelin? - Yksi vaihtoehto ei toteutunut, mikä? - Entä jos tämänkin etenemisen ehdottomasti haluaisi mukaan, mitä tehdä? - Melodian puolesta tehtävään 15. sopisi vielä muutama dominantti (seitsemän on vasta käytetty), entäpä niitä vastaavat II -soinnut? -Toimivatko ne kolme vaihtoehtoa, jotka löysit?
	17. Soita erilaisia yhdistelmiä (ja valitse sata mieleisintä... sic! ). Testaa tilanteissa, joissa melodia ja harmonia ovat seisahtaneet. Toteuta turn around -sointurakenne takaperin alkaen seuraavan säkeen tai säkeistön ensimmäisestä soinnusta.
	18. Coltrane-soinnutus ei ole ratkaisu arkipäivän soinnutushuoliin. Helpoimmin se toimii esimerkin kaltaisissa jaksoissa, joissa on tahti II -sointua, tahti dominanttia ja kaksi tahtia I -sointua - soinnutusta voi kokeilla toki mihin tahansa tonaaliseen kadenssiin. Etsi perussävellajin terssisukuiset toonikat ja sijoita ne toisen ja kolmannen tahdin alkuun, tee valinnat siten, että melodia sopii sointuun. Sitten dominantit mahdollisine muutoksineen 1., 2. ja 3. tahdin loppuun. Kuinka paljon joudut avartamaan korvaasi, jotta nauttisit lopputuloksesta? Kannattaa kertoa solistille ennen keikkaa, että olet tehnyt perussoinnutukseen pieniä muutoksia!
	19. Mikä on fryyginen dominantti, jos toonika on: - C - F - Eb