Jousisoittimet
Jousisoittimien käsittely on esimerkiksi äänenkuljetuksen kannalta samankaltaista kuin vaikka puhaltimien. Eroavaisuuksiakin on. Seuraavat seikat on otettava huomioon jousisoittimille kirjoitettaessa:
  • Yhdellä stemmalla on monta soittajaa.
  • Äänen voima on puhallinta huomattavasti heikompi (15 viulua = yksi klarinetti).
  • Viulujen saundi ohenee korkealle mentäessä => lisää viuluja/stemma.
  • Suuret jousiryhmät ovat kolmimuunteisessa fraseerauksessa (jazz) hankalia, kömpelöitä.
  • Sointikirjo puhaltimia rikkaampi - sovittajan on tiedettävä tarkemmin, mitä haluaa.
  • Eri kielet soivat eri tavalla, äärikielet ovat keskimmäisiä soinnukkaampia (merkintä sul G osoittaa: soita g-kielellä).


Jousitus

Valinta on yleensä soittajan ja orkesterissa konserttimestarin ja/tai äänenjohtajan vastuulla, pääsääntöisesti vahvat tahdinosat vetojousella ja heikot (kohotahdit) työntöjousella. Siis, jos et ole viulisti, anna soittajan ratkaista jousitus. Merkitse nuottiin artikulaatiot, dynamiikat ja kaaritukset huolellisesti, soittaja kyllä huolehtii jousituksesta. Seuraavassa on jousitus merkitty joka nuotille alkaen työntöjousesta.
jousitus
  • Ellei legatoa merkitä, jousen suunta vaihtuu joka sävelellä.
  • Pitkät legatojaksot ovat mahdottomia, legatojakson pituus on riippuvainen halutusta äänenvoimasta ja temposta.
  • Detaché erottaa sävelet efektiivisesti toisistaan jousen irtoamatta kieleltä, jousen suunta vaihtuu joka nuotilla.
Ks. video (Vaatii QuickTime playerin.)

detache
  • Louré tai parlando: sävelryhmä soitetaan yhdellä jousella, sävelet kuitenkin erotetaan toisistaan pysäyttämällä jousen liike lyhyesti - efektinä kuin sarja huokauksia; merkitään nuottiin seuraavasti:
loure
Ks. video

  • Peräkkäiset vetojouset antavat jaksolle pontta, pesante, työntöjouset kepeyttä, leggiero
  • Staccato voidaan tehdä pysättämällä jousi ja vaihtamalla suuntaa (on-the-string staccato tai martelé); kun staccato tehdään pompahtelevalla jousella, nimi on spiccato (tai off-the-string staccato), spiccato on hankala tehdä hyvin nopeasti tai hitaasti.
Ks. martelé-video ja spiccato-video
  • Jeté tai ricochet on kevyt, nopea staccato, jossa jousen annetaan pompahdella kielen päällä (kuten rumpujen press-roll).
Ks. ricochet-video
  • Jousitremolo soitetaan nopealla vuorojousituksella. Tremolo ilmaisee musiikillisesti jännityksen lisäämistä.
tremolo


Sointiväri
Jousisoitinten sointikirjo on mittaamaton. Seuraavassa esitellään muutamia vaihtoehtoja. Soittotapa ilmoitetaan viivaston yläpuolella. Kannattaa lyöttäytyä yhteen viulistin kanssa ja käydä erilaisia vaihtoehtoja läpi.
Huiluäänet saadaan koskettamalla vasemmalla kädellä kevyesti kielen yläsävelsarjan solmukohtiin; merkintätapa vaihtelee:
1. kirjoitetaan halutun huiluäänen päälle o, jolloin soittaja ratkaisee sen, kuinka äänen tuottaa
2. voidaan myös kirjoittaa sormitettu nuotti, solmukohta, jota kosketetaan ja syntynyt ääni
huiluaani
  • Sul tasto soitetaan otelaudan päältä, jolloin sointi on tummempi, ponticello soitetaan tallan vierestä ja ääni on kireä, con legno soitetaan jousen puupuolella (yleensä staccato, soittaja saattaa kieltäytä soittamasta con legno vedoten jousen puupinnan vaurioitumiseen).
  • Trilli soitetaan pienen tai suuren sekunnin intervallilla, tremolando laajemmalla intervallilla.
  • Glissando on otekäden liuku sävelestä toiseen, glissando ja tremolo voidaan tehokkaasti yhdistää.
  • Pizzicato soitetaan näppäillen (nopeat aika-arvot vaikeita), myös useamman kielen otteet ovat käyttökelpoisia. Mikäli kieliä rämpytellään, on merkintänä quasi guitar; varaa muutama isku taukoa siirtymiseen jousella soitosta (arco) pizzicatoon – ja päinvastoin.
  • Pizzicaton ja glissandon yhdistäminen on tehokkainta suuremmilla jousisoittimilla.
  • Bartok-pizzicato soitetaan näppäämällä kieltä voimakkaasti ylös, jolloin se napsahtaa otelautaa vasten.
  • Vibraatto soitetaan nopeammin ekspressiivisissä jaksoissa, hitaammin taustoissa - suora ääni, joka ei ole yleinen soittotapa, merkitään N.V.
  • Sordino vaimentaa tallan värähtelyä ja näin tummentaa vointia, con sordino ilmaisee sordinojakson alun senza sordino sen päättymisen - varaa aikaa sordinon kiinnittämiseen ja irrottamiseen muutama sekunti.
Videoita: vasemman käden pizzicato ja huiluääniä; Bartókin Allegretto pizzicato; glissando.


Viuluperhe
Viulu
Viulun vapaat kielet:
viulunkielet
Ääniala (aloittelijat ja ammattilaiset):
viulu
Viululinkki
Alttoviulu
Alton vapaat kielet:

alttokieiet

Ääniala (aloittelijat ja ammattilaiset)

altto

Soinniltaan altto on viulua tummempi, hieman vetäytyvä, korkea rekisteri soi kireästi.
  • Solistiset jaksot, jotka vaativat viulua tummempia sävyjä ovat altolle omiaan.
  • Altto täyttää viulun ja sellon väliä.
  • Kaksois- ja kolmoisotteet soivat parhaiten matalimmilla kielillä.
  • Huiluääniä käytetään harvoin.
Alttoviululinkki
Sello

Sellon vapaat kielet:
sellonkielet
Ääniala (aloittelijat ja ammattilaiset)
sello
Jousisoittimista voimakkain, matalat rekisterit lämpimiä ja täyteläisiä, ylemmät intensiivisiä.
kaksoisotteet toimivat hyvin suuresta terssistä suureen sekstiin – vapaat kielet ja avoin asettelu helpottavat soittoa
huiluäänten käyttö harvinaista
pizzicato soi parhaiten alarekisteristä ylempään keskialueeseen asti
kuuntele sellon käyttöä Villa-Lobosin kappaleessa Bachianas Brasileiras #5
Sellolinkki
Kontrabasso
Vapaat kielet (soiva ja kirjoitettu, transponointi = oktaavi ylös):
kbkieletsoiva
kbkieletkirj
Soiva ja kirjoitettu ääniala (aloittelijat ja ammattilaiset):
kbsoiva
kbkirj

Orkesterisoinnin pohja
  • soitetaan jousella tai varsinkin kevyessä musiikissa näppäillen
  • kaksoisotteet mahdollisia
  • huiluäänet solistisia
  • basso tuplaa monesti selloryhmää oktaavia alempaa (soittimen nimi englanniksi on double bass)
  • Kontrabassolinkki


Kaksoisotteet

Kaksoisotteet, eli kahden sävelen sormittaminen ja soittaminen yhtäaikaa, ovat mahdollisia, mutta vaativat soittajalta osaamista:
  • käytetään pääasiassa kamarimusiikissa
  • ilmaistaan nuotteja yhdistävällä hakasella
  • melko helppoja, jos toinen äänistä soitetaan vapaalla kielellä – vapaan ja sormitetun kielen unisono tehokas; tilanne on hankala, jos kumpaakaan ääntä ei soiteta vapaalla kielellä
  • intervallit suuresta sekunnista oktaaviin mahdollisia (viulu)
  • suuret hypyt vaikeita
  • yhteinen sävel kahden intervallin välillä helpottaa soittoa
  • kolmoisotteet mahdollisia vain lyhyehköillä, voimakkaasti soitetuilla sävelillä esim. kadensseissa (viulu) - soitetaan yleisemmin arpeggiona
  • neljän sävelen otteet soitetaan arpeggiona - vapaat kielet ja peräkkäisten sointujen yhteiset sävelet helpottavat soittoa (myös kolmoisotteissa)
  • Kaksoisotelinkki